perjantai 30. lokakuuta 2015

Leijonankeltainen Lila light

Tiedättekös ihanan tunteen, kun on pitkään halunnut neuloa juuri tietyn ohjeen ja sitten kun sen tekee, on lopputulos juuri niin ihana kuin toivoi! Sellainen on Carrie Bostick Hogen Lila Light.
Päättelin ja liotin eilen Isagerin Spinnistä ja Alpaca 1:stä neulomani puseron, ja en voi sanoa muuta kuin:
Tämän ohjeen toistan aivan varmasti uudestaan. Puseroa oli ilo neuloa, ohje oli hyvin kirjoitettu, ylhäältä alas pusero (minimimäärä viimeistelyä, yksi tärkeä kriteeri edelleen). Opin muuten uuden tekniikankin: Sunday short rows (aiemmin olen käyttänyt wrap andt turn-tekniikkaa).
Hihoista tein ohjeesta poiketen täyspitkät - sellaiset reilusti ranteen yli. Koska talvi. Ohjeessa oli kaksi versiota, pidempi ja lyhyempi. Tämän tein pidemmällä ohjeella.

Neuloin hieman ohjetta pienemmillä puikoilla hihoja lukuunottamatta eikä lopputulos silti ollut liian napakkaa. Lanka, Isager, ei pettänyt tälläkään kertaan. Yhdistettynä Alpaca ykkönen ja Spinni ovat jotenkin käsittämätön yhdistelmä pehmeyttä ja rouheutta.

Tällainen siitä sitten tuli: (kiitos äidistä otetuista kuvista 11-vuotiaalleni)










Malli: Lila Light
Lanka: Isager Alpaca 1 (rmenekki: eilusti vajaa 150g) ja Spinni, josta kulutin 3 kpl 50 g vyyhteä ja neljännestä jäi yli reippaasti.
Puikot: 3.25 ja sukkapuikot hihoihin 3.5

perjantai 9. lokakuuta 2015

Sairastupaneule

Ihastuin Spephen Westin Prowl-huiviin sen nähdessäni, taisi olla Kerän ja Titityyn KAL-postausten yhteydessä. KALiin en kuitenkaan osallistunut, kun langat olivat jo valmiina omasta takaa. Puikoille huivi pääsi melkein päivälleen kuukausi sitten, kun lähdimme reissuun Pärnuun.

Kauniissa maisemissa tätä oli kiva aloittaa. 




Esikoisen sairastuttua kotimatkalla - ja sittemmin pikkusisaren saatua samaisen (keuhkokuumeen, huhhuh!), on kuukausi vierähtänyt aika lailla sairastuvalla ja sairaaloiden ja lääkäreiden vastaanotoilla. 
Eilen illalla  hissuksiin edennyt neule valmistui (Downton Abbey DVD:n siivittämänä) - ja nyt näyttää, että pikkuneitimmekin sai lopulta oikeat lääkkeet ja toipuu ensi viikoksi. Syyskuusta ei tullut ihan sellaista kuin odotin, mutta tärkein on nyt kunnossa: pikkupotilas ja jo toipilas ovat paranemaan päin. 

Ja huivi, sitä oli nautinto tehdä. Alkuvaiheessa söhlin yhden kuviokerran kohdalla, ja kuvio lähti hassuksi, mutta en jaksanut pahemmin piitata, vaan korjasin erheeni lennossa ja taas mentiin. 

Langaksi kaivoin kauan säilöissä olleen Rowan fine artin, (väri 303) jota sukkalankana mainostetaan, mutta enpä tuosta sukkia raaskinut tehdä. (Merinon, kid mohairin, silkin ja polyamidin sekoitus on muuten melkoisen ylellinen ja ihanasti laskeutuva.)

Tein huivistä vähän ohjetta pienemmän - olisi tuo voinut olla isompikin, mutta hyvä tuli näinkin. Värit ovat ihanan syksyiset. Tuollainen jännä rusehtavan punainen, jota huivissakin löytyy, iskee minuun tänä syksynä aika lailla.




Olenko muuten jo hehkuttanut ChiaoGoon puikkoja? Olen ihan koukussa niihin, sopivat mielestäni täydellisesti huivineulontaan (ja puseroille ihan yhtä hyvin, ei sen puoleen). Ihanan joustava kaapeli, puikon kärjet juuri sopivan terävät, ja terästä, eli metalli ei tummu (mulla kun kaikki muut tummuvat heti ekalla neulomiskerralla.) Mutta huivista vielä, tämä ohje jää kyllä talteen, ehdottomasti. Ehkä teen toisenkin vielä.


Malli: Prowl
Lanka: Rowan Fine Art
Puikot: 3.75 pyöröt
Menekki: Runsaat 100g